YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Rääkkylän kunnan Niemisen ja Venturinniemen kylissä sijaitsevan yhteisen kalaveden kiinteistötunnus on 707-876-3-1.

Osakaskunnan nimi on NIEMISEN-VENTURIN OSAKASKUNTA.

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee mm. seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Tikanselkä, Jänisselkä, Venturinlahti ja Piimäjoki.

Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat samalla kiinteistötunnuksella olevat em. vesistöissä olevat saaret ja muut maa-alueet.

Vesipinta-ala on 2500 ha ja maapinta-ala 6 ha.

Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.

Osakaskunta on kokouksessaan 5.päivänä marraskuuta 2009 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt, joita on muutettu osakaskunnan nimen sekä 9 §:n  ja 10 §:n osalta 26. maaliskuuta 2015 sekä 9 §:n ja 15 §:n osalta 15.3.2016.

1 §

Osakaskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä.

Osakaskunnan tehtävänä on myös huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen ja samalla kiinteistötunnuksella olevien yhteisten maa-alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta.

Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi.

Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

2 §

Osakaskunnan kalavedessä harjoitetaan kalastusta kalastuslaissa ja sen nojalla säädetyllä sekä tarkemmin näissä säännöissä määrätyllä ja osakaskunnan kokouksen päättämällä tavalla.

3 §

Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 2800 yksikköä.

Eri pyydyksiä kohti lasketaan yksikköarvot seuraavasti:

Satunnaisesti käytettävien pyydysten tai pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys (esim. onki, pilkki, uistin), yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.

1. Osakkaiden kesken jaetaan 1650 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Jaon perusteena käytettävien osakkaiden vesialueosuuslukujen kokonaissumma on 10,000000.
   Osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden pyydysyksiköt voidaan jakaa muun perusteen mukaan.
2. Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien (KL 9 §:n 1 mom..) kotitarve- ja virkistyskalastusta 600 pyydysyksikköä.
3. Ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta, pienosakkaiden lisäyksiköiksi ja muita erikoislupia varten varataan 550 pyydysyksikköä.

4 §

Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä.

Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle lupa vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle.

5 §

Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden sekä samalla kiinteistötunnuksella olevien yhteisten maa-alueiden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa sekä kokouspäätöksissä on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty.

Jos kalastuksen järjestämistä, kalakannan hoitoa tai kalastuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen erikoislupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.

6 §

Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa.

Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesi- ja maa-alueensa tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen.

Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.

7 §

Osakaskunnan kokouksessa päätetään hiekan ja muun aineksen ottamisesta osakaskunnan alueelta, alueen tai sen osan antamisesta vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamisesta alueella sekä sen muusta käyttämisestä ja tällaisesta käytöstä perittävästä korvauksesta.

8 §

Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Hoitokunta voi tarvittaessa päättää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat, ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.

Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Tällainen aloite on tehtävä kirjallisena tammikuun loppuun mennessä.

9 §

Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.

Osakaskunnan kokouksesta tiedotetaan kaikille osakkaille sanomalehdessä julkaistavalla kuulutuksella sekä sähköpostitse tai kirjeitse toisella paikkakunnalla asuville, joiden sähköpostiosoite / osoite on tiedossa.

Kokouskutsu, jossa mainitaan kokouksen aika, paikka ja kokouksessa ratkaistavat ja päätettävät asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu ja tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä, julkaistaan vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä alkaen vähintään 14 vuorokauden ajan.

Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joita kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.

10 §

Varsinaisessa kokouksessa:

1. esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
2. esitetään edellisen vuoden tilit ja varainhoidon- ja hallinnontarkastajien lausunto tilien ja hallinnon hoidosta;
3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;
4. tehdään näiden sääntöjen 5–7 § :ssä tarkoitetut päätökset;
5. hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi/tulevaksi vuodeksi;
6. määrätään hoitokunnan jäsenten, varainhoidon- ja hallinnontarkastajien, kokousedustajien ja muiden toimihenkilöiden palkkiot;
7. valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kaksi (2) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varamiehet;
8. valitaan yksi varainhoidon- ja hallinnontarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varamies tarkastamaan tulevan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;
9. valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen kokouksiin
10. päätetään metsästyksestä maa- ja vesialueella
11. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista;
12. käsitellään muut esille tulevat asiat.

11 §

Hoitokunnan päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon edellä sääntöjen 9 § :ssä mainitulla tavalla.

Kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet, julkisen viranomaisen määräykset tai tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.

12 §

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdä niin.

Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin kolmellakymmenellä prosentilla läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas, tai jos kyseessä on vaali, ratkaisee arpa.

Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

1. yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;
2. yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;
3. osakaskunnan sääntöjen muuttamista;
4. velan ottamista;
5. osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;
6. yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
7. osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla;
8. kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka
9. yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.

Edellä 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava aluehallintoviraston vahvistettavaksi.

13 §

Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä:

1. kokouksen aika ja paikka;
2. miten kokous on kutsuttu koolle;
3. läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä sekä kunkin äänimäärä;
4. kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset.

Pöytäkirjan allekirjoittavat vähintään puheenjohtaja ja yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkastaja.

14 §

Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu neljä (4) jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenissä tulee mahdollisuuksien mukaan olla tasapuolisesti Venturinniemen kylässä ja Niemisen kylässä sijaitsevien osakaskiinteistöjen omistajia. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arvan mukaan puolet ja toisen vuoden lopussa jäljelle jääneet jäsenet. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.

Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla.

Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.

15 §

Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:

1. ohjata osakaskunnan toimintaa;
2. valvoa osakaskunnan etua;
3. tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;
4. panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;
5. huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
6. edustaa osakaskuntaa kalaveden ja osakaskunnan maa-alueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa sekä mahdollisissa muissa yhteistä etuutta koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;
7. pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristään;
8. valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista;
9. ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa aluehallintovirastolle, asianomaiselle maanmittaustoimistolle sekä sen kalastusalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii; sekä
10. käsitellä ja päättää

suostumuksen antaminen laiturin, kaapeleiden (vesilaki 1 luvun 28 §) tai muiden sellaisten merkitykseltään vähäisten laitteiden sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle (vesilaki 4 luvun 5 §);

suostumuksen antaminen kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien (kalastuslaki 8 § 1 mom.) yms. toimintojen järjestämiseksi (maastoliikennelaki 4 § 2 mom., vesiliikennelaki 21 § 4 mom.);

suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen (vesilaki 1 luvun 30 §, vesilaki 4 luvun 6 §)

sekä suostumukset kalastus- ym. tutkimuksiin osakaskunnan alueella.

16 §

Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen yhdessä.

17 §

Osakaskunnan toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on ennen helmikuun loppua annettava varainhoidon- ja hallinnontarkastajalle, jonka on annettava kertomuksensa hoitokunnalle maaliskuun 15. päivään mennessä.

18 §

Osakkaalla on oikeus osakaskunnassa tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista. Tietoa ei tarvitse antaa kuitenkaan sellaisista seikoista, jotka voimassaolevan lainsäädännön mukaan on pidettävä salassa.

19 §

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty jäljempänä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksi saamisesta.

Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan.

Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.

Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksi saamisesta.

20 §

Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja, valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään.