Rannan omistaja tai haltija voi rakentaa yksityistä tarvettaan varten laiturin, joka tietyin edellytyksin voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laitureita tai laituripenkereitä ei kuitenkaan saa sijoittaa kiinteistörajojen välittömään läheisyyteen tai toisen kiinteistön edustalle niin, että ne sulkevat vesistöä tai niistä aiheutuu muuta haittaa. Laiturin rakentamisesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa ja hankkeen tarkoituksen kannalta tarpeetonta haittaa.

Lue lisää...

Pienimuotoisia, käsivoimin toteutettavia rantojen kunnostustoimenpiteitä voidaan tehdä oman harkinnan mukaan pääsääntöisesti ilman lupaa tai ilmoitusta. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan kaikki ne tahot, joihin asialla on vaikutusta (esim. rantanaapurit ja vesialueen omistajat).

Ilmoituksen tai luvan tarve

Kunnostukseen tarvittavat ilmoitukset, luvat ja suostumukset tulee hankkia ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Osa vesirakennustöistä tulee ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Ilmoituksen perusteella ELY-keskus voi vaatia, että työlle haetaan lupa aluehallintovirastosta (AVI).
Luvan tarpeesta voi tehdä lausuntopyynnön  ELY-keskukselle. Osalle hankkeista tulee aina hakea aluehallintoviraston lupa.

Vesilakia valvovat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset.

Ilman aluehallintoviraston (AVI) lupaa tonttiin kuuluvaa maa-aluetta ei saa suurentaa täyttämällä vesialuetta. Pienimuotoinen käyttörannan muokkaus ja uimarannan peittäminen hiekalla on yleensä mahdollista ilman lupamenettelyä. Luvantarpeesta voi pyytää lausunnon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).

Lue lisää...

Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Vedenalaisen kallion louhinta ei ole ruoppausta, ja louhinta saattaa vaatia aluehallintoviraston (AVI) luvan.

Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisista ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Ruoppauksen toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan haitallisista seurauksista. Ongelmien ja riitojen välttämiseksi on hyvä keskustella ja sopia hankkeesta lähinaapureiden ja vesialueen omistajan kanssa.

Ruoppaus on ilmoituksen- ja/tai luvanvaraista

Tilavuudeltaan yli 500 m³ ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI).

Pienimmästäkin, massamäärältään enintään 500 m³ koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa.

Lue lisää...

Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa sekä tärkeä vesieliöstön elinympäristö. Ne myös parantavat veden laatua. Järven rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai muulla tavoin poistamaan virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan myös parantaa veden virtausta sekä kohentaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita.

Vesikasvien poiston ja niiton ilmoitusvelvollisuus

Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta tulee ilmoittaa 30 vrk:ta ennen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle.  Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa. Laajoja niittoja suunniteltaessa tulee niittokohteelta tehdä perusteellinen kasvillisuuskartoitus. Jos niittoja aiotaan tehdä suojelualueilla, ne tulee suunnitella viranomaisten kanssa yhteistyössä.

Lue lisää...